Villikalkkuna on yleinen riistalintu Tulosta Sähköposti

villikalkkunan alalajit

Villikalkkuna on metsäkanalintu, joka kuuluu samaan fasaanien sukuun kuin mm. metso, peltopyy ja viiriäinen. Päätä ja nokkaa lukuun ottamatta villikalkkunauros muistuttaakin ulkoasultaan aika lailla ukkometsoa.

Luonnonvarainen villikalkkuna on Pohjois-Amerikan suurin riistalintu, jota edelleen innokkaasti metsästetään. Jossakin vaiheessa kanta metsästettiin miltei loppuun mutta saatiin sittemmin elpymään. Villikalkkuna on istutettu Saksaan.
Villikalkkunalla on viisi alalajia, jotka jonkin verran poikkeavat toisistaan sekä kooltaan että väriltään. Yksi suurikokoisimmista on Pohjois-Amerikan itäosissa elävä Meleagris gallopavo silvestris, joka voi painaa yli yhdeksän kiloa. Se on väriltään kuparin- ja suklaanruskea.

Meksikosta kiitospäivän ruokapöytään

Kalkkuna on kotoisin Meksikosta, jossa sen luonnonvarainen esi-isä on ensimmäisen kerran kesytetty noin 800 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
Ensimmäiset kalkkunat kulkeutuivat vanhalle mantereelle vasta 1500-luvun puolivälin jälkeen.  Maahantuonnista vastasivat espanjalaiset merimiehet, joista osaa lienee tutkimusmatkaajiksikin kutsuttaneen.
Noista Eurooppaan tuoduista linnuista polveutuvatkin sitten kaikki tämän päivän jalostetut lihantuotantokalkkunat — myös USA:ssa, jonne Euroopassa jalostuneet kalkkunarodut kulkeutuivat 1700-luvulla takaisin vakiinnuttamaan asemaansa kiitospäivän herkkuruokana.
Euroopassa kalkkuna oli hyvin pitkään kuninkaiden ruokaa ja herrojen herkkua. Koko kansan ulottuville kalkkunanliha tuli laajasti vasta 1900-luvulla, jonka alkupuolisko oli vilkasta aikaa lihantuotantokalkkunan jalostustoiminnassa.
Share/Save/Bookmark