Lihan koostumus Tulosta Sähköposti

Hyvälaatuista rasvaa

Kalkkunanliha on luonnostaan hyvin kevyttä ja vähärasvaista, yksi kaikkein keveimmistä. Se vähäinenkin rasva on kuitenkin laadultaan oikein hyvää koostuen pääasiassa (esim. rintafileessä n. 75 %) tyydyttymättömistä rasvahapoista. Tyydyttyneen eli kovan rasvan osuus on ruhonosasta riippuen vain 25—30 %, mikä 100 grammassa kalkkunan rintafileetä tarkoittaa reilusti alle puolta grammaa.

Energiaa runsaasta proteiinista

Valtaosa (n. 85 %) kalkkunanlihan energiasisällöstä koostuu proteiinista, jota siinä onkin runsaasti.
Kalkkunanlihan proteiini on laadultaan niin ikään erinomaista ja se luetaan muiden lihalajien tavoin nk. täydellisiin proteiineihin. Täydellisiksi lasketaan sellaiset proteiinit, jotka sisältävät kaikkia ihmiselle
välttämättömiä aminohappoja sopivissa suhteissa.

Kalkkunanlihan koostumus

Käytettävissä olevan tiedon** perusteella on laskettavissa, että jo hyvin tavanomainen kerta-annos (n. 120 g) kalkkunan rintafileetä riittää tyydyttämään 70-kiloisen aikuisen välttämättömien aminohappojen päivittäistarpeen. Toisaalta 120 grammaa kalkkunanrintaa tuo mukanaan alle 150 kcal energiaa ja vaivaiset 2,6 g rasvaa (700 mg kovaa rasvaa).

Kananmunan proteiini tiedetään niin ikään äärimmäisen laadukkaaksi, mutta koska 100 g kananmunaa sisältää proteiinia vain alle puolet vastaavan kalkkunanrintapalan määrästä, on kananmunaa elintarvikkeena syötävä enemmän.

Keveytensä sekä runsaan ja laadukkaan proteiininsa lisäksi kalkkunanlihasta saa merkittäviä määriä useita välttämättömiä vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Ihme ei ole siksi sekään, että kalkkunanliha on erityisen suosittu myös huippu-urheilijoiden, kuntoilijoiden sekä laihduttajien keskuudessa.

Lähteet **
Dietary reference intakes for energy, carbohydrate, fiber, fat, fatty acids, cholesterol, protein, and amino acids / Panel on Macronutrients, Panel on the Definition of Dietary Fiber, Subcommittee on Upper Reference Levels of Nutrients, Subcommittee on Interpretation and Uses of Dietary Reference Intakes, and the Standing Committee on the Scientific Evaluation of Dietary Reference Intakes, Food and Nutrition Board. 2005. National Academy of Sciences. 1332 p. National Academies Press, Washington DC, USA.
FINELI. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ravitsemusyksikkö. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Versio 10. Helsinki 2009. http://www.fineli.fi
USDA (U.S. Department of Agriculture). 2009. USDA Nutrient Database for Standard Reference, Release 22. Online. Nutrient Data Laboratory. Löytyy osoitteesta National Agricultural Library Tieto haettu 1.4.2010.

Share/Save/Bookmark